Jätteen vastaanotto ja hyödyntäminen
Jätehuoltokeskuksen jätevirrat
- Kokonaisjätemäärä 127 879 tonnia
- Jätehuoltokeskukseen vastaanotettiin yhteensä 13 464 kuormaa
- Westenergyn jätevoimalaan toimitettiin 25 877 tonnia jätettä
- Paluukuormina vastaanotettiin 35 227 tonnia pohjakuonaa
- Vastaanotetusta jätteestä ohjattiin hyötykäyttöön 98,8 % (98,5 % vuonna 2022)
- Kierrätysaste kokonaisjätemäärästä 70,9 %
- Loppusijoitukseen kokonaisjätemäärästä 1,2 % (1491 tonnia)
Yhdyskuntajäte
- Vastaanotettu yhdyskuntajäte 51 444 tonnia
- Yhdyskuntajätteen kierrätysaste 41,2 %
- Yhdyskuntajätteestä hyötykäyttöön 98,4 %
- Yhdyskuntajätteestä loppusijoitukseen 1,6 % (816 tonnia)
- Vaarallinen jäte 8,32 kg/asukas
- Biojäte 22,5 kg/asukas
Jäteanalyysi
Kesällä 2023 toteutetun jäteanalyysin perusteella 93,7 painoprosenttia kotitalouksien poltettavan jätteen jäteastian sisällöstä oli oikein lajiteltua ja jätevoimalassa energiana hyödynnettäväksi soveltuvaa. Edellinen tutkimus tehtiin vuonna 2021, jolloin oikein lajitellun jätteen osuus oli 93,8 painoprosenttia.
Biojätteen osuus poltettavasta jätteestä laski edelleen kahden vuoden takaisesta ollen nyt 24,1 prosenttia, kun se vuonna 2021 oli 26,1 prosenttia.
Pakkausjätteiden määrä kotitalouksien poltettavan jätteen astiassa oli myös vähentynyt kahden vuoden takaisesta. Tuottajavastuun alaisia pakkauksia eli paperi-, kartonki-, pahvi-, puu-, muovi-, lasi- ja metallipakkauksia, jäteanalyysissa löytyi 31,7 prosenttia kokonaisjätemäärästä. Pakkausjätteen määrä väheni 5,7 prosenttiyksikköä, ja laskua oli tapahtunut jokaisen pakkausmateriaalin kohdalla lukuun ottamatta metallipakkauksia, joiden osuus pysyi ennallaan ollen 4,7 prosenttia jäteastioissa olleista pakkauksista.
Jäteanalyysissä selvitettiin kotitalouksien poltettavan jätteen jäteastioiden sisältö ja eri jätelajien osuus jätekuormissa. Yhteensä 70 jäteauton kuormat analysoitiin siten, että kaikista toimialueen kunnista saatiin haluttu määrä näytteitä. Kuormista otettiin kokoomanäytteet, jotka lajiteltiin ja punnittiin. Tutkimus tehtiin jätehuoltokeskuksen siirtokuormaukseen tuoduista kotitalouksien jätteistä. Yhteensä jätettä tutkittiin lähes 2000 kiloa.
Etapin jätetutkimus tehtiin valtakunnallisen Laatujäte-hankkeen suosituksen mukaisesti, mikä varmistaa valtakunnallisen vertailtavuuden.
Poltettavan ja polttokelvottoman jätteen koostumukset
Poltettavan jätteen koostumus
Polttokelvottoman jätteen koostumus
Poltettavan ja polttokelvottoman jätteen osuus
Jätehuoltokeskus
Jätehuoltokeskuksessa tuotettiin tai valmisteltiin tuotettavaksi maarakennukseen soveltuvaa Bemura-betonimursketta ja lasimursketta. Muita toimintoja olivat rakennus- ja sekajätteen lajittelu, hyödynnettävien jätteiden käsittely sekä loppusijoitustoiminnot.
Muiden toimijoiden toimesta alueella käsiteltiin jätteenpolton pohjakuonia, hiekka- ja öljynerotinjätteitä ja vaarallisen jätteen kappaletavaraa sekä tuotettiin multatuotteita.
Rakennus- ja sekajätteen käsittelyssä jatkettiin tehostamistoimia yhteistyössä Revisolin kanssa. Alueelle avatussa rengasterminaalissa yhteistyökumppanina on Stena Recycling Oy, ja Remeo Refining Oy uutena toimijana hyötyjätteen käsittelyn alueella ja lajitteluhallissa.
Merkittävä osa jätteestä toimitettiin yhteistyökumppaneille käsiteltäväksi ja hyödynnettäväksi, loppusijoitukseen ohjattiin ainoastaan 1,2 prosenttia kokonaisjätemäärästä.
Vastaanotetut jätteet ja kierrätystuotteet
Vastaanotetut jätekuormat
- Lakeuden Etapin jätehuoltokeskukseen vastaanotettiin vuonna 2023 yhteensä 13 464 jätekuormaa (12 739 vuonna 2022)
Tuotetut kierrätystuotteet
- Ranu maanparannusrae 3138 tn
- Bemura-betonimurske 6485 tn
- Lasimurske 392 tn
Jätehuoltokeskuksen toiminnot
- Vaaka
- Toimisto
- Ilmajoen jäteasema
- Vaarallisten jätteiden pienerät
- Hyödyntämistoiminnot
- Poltettavan jätteen siirtokuormaus
- Pilaantuneet maat
- Pohjakuona
- Nestepitoiset jätteet
- Loppusijoitus
- Vaarallisten jätteiden loppusijoitus
- Biokaasulaitos
- Kekkilä Oy multa-asema
- Stena Recycling Oy rengasterminaali
- Remeo Refining Oy
Jätehuoltokeskuksen rakenteessa ja käytössä on huomioitu ympäristö parhaalla mahdollisella tavalla. Kentät ja käsittelypaikat on rakennettu direktiivien ja lupien mukaisesti sellaisiksi, että veteen, ilmaan tai maaperään aiheutuvien haittojen riskit on pyritty minimoimaan. Haittojen kurissa pysymisestä huolehditaan myös aktiivisella ja tarkalla päivittäisellä seurannalla.